Hyvät suomenvirolaiset, arvoisa kunniakonsuli, hyvät juhlavieraat!
Viron valtion syntymäpäivään on enää vain viikko, ja on suuri ilo vierailla tänä juhla-aikana Turun virolaisten luona, tämähän on Suomen suurin virolainen yhteisö. Turku on yliopistokaupunki, jossa viron kieltä ja kulttuuria on aina tutkittu. Tie virolaisen sydämeen kulkee suurelta osin äidinkielen kautta: huolehdimme siitä kuin aarteesta ja kutsumme sitä hellästi salakieleksi tai enkelikieleksi. Meille on tärkeää, että meillä on tämä yhteinen omaisuus suomalaisten kanssa osittain yhteinen: olemmehan Itämerensuomen kieliperheen ainoat kaksi kansaa, joilla on oma maa ja kansalliskieli ja sen myötä mahdollisuus suojella ja säilyttää kieltä. Keskinäinen kulttuurinen kiinnostus on säilynyt elossa lahden molemmin puolin, emmekä koskaan unohda, kuinka tärkeä rooli suomalaisilla estofiileillä on ollut Viron kulttuurielämässä läpi aikojen, varsinkin synkkänä miehityksen aikana.
Olemme pieni kansakunta ja sekä Virossa että ulkomailla asuvat virolaiset ovat Virolle rikkaus, merkittävää potentiaalia ja osa yhteiskuntaamme. Emme edes tiedä tarkalleen, kuinka paljon virolaisjuurisia ihmisiä asuu ulkomailla, mutta on arvioitu heitä olevan arviolta 150 000 - 200 000.
Eniten virolaisia asuu juuri Suomessa: viimeisimpien tilastojen mukaan määrä on yli 50 000. Suurin osa heistä on aktiivisia työikäisiä, jotka panostavat merkittävästi ystävällisen naapurimaamme Suomen talouteen. Samaan aikaan monilla heistä on Virossa perheenjäseniä, kiinteistöjä tai liikesuhteita, ja suuri osa myös aidosti jakaa elämänsä kahden maan välillä, asuen molemmissa maissa suunnilleen tasaveroisesti. Voimme siis sanoa, että jokainen suomenvirolainen omalla tavallaan kantaa vähintään yhden kiven Suomen ja Viron ystävyyssillan rakentamiseen, sen saman sillan, joka on yhdistänyt kansojamme läpi historian sekä parempina että huonompina aikoina.
Eesti - Soome-sild, tämä Suomen-silta on sitä vahvempi, mitä enemmän virolaiset Suomessa tuntevat olevansa kytköksissä sekä Suomen että Viron yhteiskuntaan. Juurettomilla ihmisillä ei ole helppoa, ei synnyinmaassaan eikä muualla, eikä heidän panoksensa yhteiskuntaan voi olla muuta kuin niukka. Siksi olemmekin kannustaneet kansalaisiamme olemaan aktiivisia yhteiskunnallisesti Suomessa ja osallistumaan Suomen elämään niin valtion kuin yhteisön tasolla. Erityisesti nyt, kun Suomi on kanssamme NATOn jäsenenä, seuraamme naapureidemme tapahtumia erityisen tarkasti ja iloitsemme yhdessä suomalaisten kanssa siitä, miten arvokkaasti, ystävällisesti ja menestyksekkäästi te pohjoiset naapurit ovat juuri valinneet itselleen uuden valtionpäämiehen. Meillä on paljon opittavaa suomalaisten poliittisesta kulttuurista.
Mutta miten säilyttää yhteys Viroon eläessään ulkomailla? Viron asioita voi hoitaa myös ulkomailla asuessaan, ja me Tallinnassa mietimme jatkuvasti, miten tukea kansalaisiamme tässä. Monet ulkomailla asuvat virolaiset tekevät yhteistyötä Viron kanssa, osallistuvat yhteisprojekteihin virolaisten yritysten ja yliopistojen kanssa ja niin edelleen. Jokainen virolainen tai Viron ystävä, joka kertoo tarinaamme maailmassa ja pitää yllä virolaista kieltä ja mieltä, on osa yhteiskuntaamme. Tiivis yhteys ja toimiva verkosto on mahdollista sen ansiosta, että Viro on yksi maailman digitaalisimmista yhteiskunnista. Sanommekin joskus leikkisästi, että nuo tuhannet virolaiset ympäri maailmaa ovat kuin tyypillinen maaseudun hajakylä Virossa: kodit sijaitsevat kaukana toisistaan eikä toisia nähdä joka päivä, mutta keskinäinen side on vahva.
Vuoden 2021 maaliskuusta lähtien Viron ulkoministeriö koordinoi yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, Integraatiosäätiön, Viron instituutin ja muiden kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti asuvien virolaisten asioihin liittyen. Ulkomailla asuville virolaisille olemme luoneet internetportaalin Global Estonian osoitteessa www.globalestonian.com ja kutsumme kaikki virolaiset sinne ajoittain tutustumaan sekä tilaamaan kuukausittaista uutiskirjettä. Sieltä löytyy tuorein tieto siitä, millaista neuvontaa ja taloudellista tukea valtio tarjoaa. Tällä hetkellä on avoinna kaksi hakukierrosta: projektien hakukierros kulttuuritapahtumien ja muiden virolaisten yhteisötapahtumien järjestämiseen ulkomailla sekä arkistojen tukikierros, jolla tuetaan ulkomailla olevien virolaisyhteisöjen muistojen ja perinnön säilyttämistä. Lähiviikkoina tarjoamme ulkomailla asuville virolaisille mahdollisuuden hakea stipendiä harjoittelupaikan saamiseksi Virossa. Tämä on hyvä tilaisuus ulkomailla kasvaneelle nuorelle saada kokemusta elämästä Virossa, löytää ikätovereistaan ystäviä ja luoda ammatillista verkostoa.
Kuten sanottu, äidinkieli on tärkeä osa virolaisten identiteettiä. Ylpeänä voimme todeta, että maailmalla on yli sata paikkaa, joissa voi opiskella viroa. Ne ovat pääasiassa sunnuntaikouluja, opetusryhmiä, pienempiä leikkiryhmiä, joissa kieltä opitaan leikin kautta. Olemme kiitollisia Suomelle siitä, että maa tarjoaa hyvän koulutusjärjestelmän lisäksi mahdollisuuksia äidinkielen opetukseen. Haluamme erityisesti painottaa virolaisille vanhemmille, että näitä mahdollisuuksia hyödynnettäisiin aktiivisesti: äidinkieli on lapselle lahja, jota ei missään tapauksessa pitäisi hylätä. Monikielisyys on maailmanlaajuinen ilmiö, sitä on tutkittu paljon ja toivottavasti nykypäivänä kukaan ei enää usko, että monikielisenä kasvaminen hidastaisi lapsen kehitystä: päinvastoin. Global Estonianin -portaaliin on koottu tietoa myös muista verkko-opiskelumahdollisuuksista; siellä esitellään myös mahdollisuuksia opiskella Virossa yliopistossa tai ammattikoulussa, joita valtio myös tukee.
Suomessa asuvat virolaiset ovat aihe, joka kiinnostaa meitä Virossa. Kiinnostusta osoittaa myös se, että muutama vuosi sitten valmistui ohjaaja Moonika Siimetsin dokumenttielokuva "2 tuntia onneen", joka kertoo juuri Suomessa asuvista virolaisista: sopeutumisesta uuteen elämään, juurien säilyttämisestä ja menettämisestä, koti-ikävästä ja onnen etsimisestä. Elokuva herätti keskustelua Virossa - suosittelen elokuvan katsomista sekä Suomessa asuville virolaisille että kaikille suomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita Virosta.
Moonika Siimets itse sanoi elokuvastaan näin: "'2 tuntia onneen' saa pohtimaan, missä tämä onni sitten on, Virossa vai Suomessa, ja vastauksen täytyy jokaisen löytää itsestään." Monet meistä ovat varmasti joskus ajatelleet, että ehkä jossain muualla elämä olisi parempaa ja ehkä onneni onkin siellä? Valtiona me olemme tietysti iloisia siitä, että viime aikoina virolaisten muuttoliike on ollut positiivinen: enemmän virolaisia palaa kotimaahan kuin sieltä lähtee. Vuosittain 6.000–7.000 ihmistä muuttaa ulkomailta Viroon. Valtio tarjoaa heille neuvontaa, urasuunnittelua ja tukea sopeutumisessa Viron elämään, mukaan lukien avustusta heidän ulkomailla asuville puolisoilleen/lapsilleen. Tietyissä tapauksissa voidaan myöntää myös taloudellista tukea.
Mutta viime vuosikymmeninä muuttoliikkeen luonne on muuttunut, ja meidän kaikkien on sopeuduttava siihen. Nuoret ammattilaiset, käsityöläiset ja akateemisen taustan omaavat nuoret vaihtavat asuin- ja toimintaympäristöään useammin kuin kerran elämässään. Usein ammatillinen identiteetti on kansallista identiteettiä tärkeämpi, tämä on maailmanlaajuinen ilmiö, ja tähän trendiin on sopeuduttava. Menestyvät nuoret ammattilaiset liikkuvat usein maailman suurimpien vetovoimakeskusten välillä, mikä tekee kilpailemisesta Virolle vaikeaa. Tässä Viron ja Suomen väliset verkostomallit voisivat tukea toisiaan: juuri maiden välisen hajautetun mallin tulisi olla kannustin, joka houkuttelee aktiivisia ihmisiä tännepäin. Niin Virolla kuin Suomellakin on suuria etuja työ- ja opiskelukohteena suhteessa suurempiin maihin: hyvä koulutusjärjestelmä, innovatiivinen hyvin järjestetty yhteiskunta sekä turvallinen ja puhdas ympäristö. Avoin, pieni ja hierarkiaton yhteiskunta mahdollistaa nopeamman uralla etenemisen ja nuorten ideoiden toteuttamisen. Tässä voisimme yhdessä esitellä itseämme maailmalle menestyvänä esimerkkinä maiden välisestä yhteistyöstä.
Tulevaisuudessa aiomme tukea yhä enemmän liike-elämän yhteistyötä, etenkin Suomessa asuvien virolaisten verkostojen avulla. Viron itsenäistymisen jälkeen monet nuoret virolaiset yritykset saivat tuulta alleen juuri suomalaisten kumppaneiden avulla. Helsingin suurlähetystömme tekee hyvää työtä pitäessään tiiviisti yhteyttä paikallisiin virolaistaustaisiin yrittäjiin, mutta epäilemättä voitaisiin tätä tehdä vielä enemmänkin.
Mutta tänään haluaisin puhua juhlallisemmista aiheista. Virolla on edessään useita tärkeitä tapahtumia ja juhlapäiviä, joihin odotamme osallistumaan sekä Suomessa asuvia virolaisia että hyviä suomalaisia ystäviämme. Kesäkuussa 2025 - juuri ennen yleistä laulufestivaalia - järjestetään jo XIII kulttuurifestivaali ESTO-reitillä Tukholma - Narva - Tallinna. Mutta vuonna 2025 on myös tulossa Viron kirjan vuosi ja meidän huomattavimpien muusikoidemme merkkipäivät: Arvo Pärtin 90-vuotispäivä ja Veljo Tormisen 95-vuotisjuhla. On syytä kokoontua yhteen joko täällä tai tuolla puolen lahtea, kertoa omia tarinoitamme ja laulaa omia laulujamme sekä löytää niistä yhteinen ja yhdistävä tekijä, joka antaa voimaa ja sielunruokaa nykyisessä vaikeassa ajassa.
Hyvää tulevaa Viron itsenäisyyspäivää, rakkaat ystävät!
Marin Mõttus, Ambassador at Large for the Global Estonian Diaspora -
üleilmse eestluse diplomaatiline eriesindaja - maailmanlaajuisen virolaisten
diasporan korkein lähettiläs.
