24.2. Turun kirjastosillalla on Viron kunniaksi sini-must-valge väritys klo 18.30 - 19.30.
Tervetuloa iltakävelylle!
klo 19.30 alkaen sillalle vaihtuvat Ukrainan sini-keltaiset värit.
Lue lisää:
Sodan vuosipäivänä 24.2.24 tuki Ukrainalle näkyy ja kuuluu Turussa | Turku.fi
Anne-Ly Reimaa, Viron kulttuuriministeriö
Viron itsenäisyyspäivän juhlassa Publicumissa Turun yliopistolla 17.2.2024
Hyvät naiset ja herrat, hyvät ystävät, arvostettu Viron kunniakonsuli!
On suuri ilo toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi Viron tasavallan kulttuuriministeriön puolesta tänä juhlapäivänä! Onnittelut ja menestystä Varsinais-Suomen Viro-keskuksen 30-vuotisjuhlan ja Turun Siirtolaisuusinstituutin 50-vuotisjuhlan johdosta! Nämä ovat tärkeitä päiviä Viro-Suomi ystävyyssillalla.
On ilo välittää lämpimät tervehdykset ja vilpittömät kiitokset teille kaikille Viron tasavallan kulttuuriministeri Heidy Purgan puolesta.
Suomen ja Viron välisenä vertauskuvana on jo kauan ollut käytössä Suomen silta. Tämän käsitteen otti käyttöön lauluisä Fr. R. Kreutzwald kansalliseepoksessa "Kalevipoeg", jossa suuren tammen laudoista rakennettiin silta yli Suomenlahden. Tämä on edelleen kaunis ja romanttinen vertauskuva kahden kansan välisestä alkuperäisestä yhteistyöstä ja ystävyydestä.
Suomen ja Viron välisiä suhteita kuvaa vahva historiallinen ja kulttuurinen side. Kieliyhteys ja Itämeri yhdistävät meitä. Juuri samankaltaisten kielten pohjalta virolaiset ja suomalaiset ovat vuosisatojen ajan tunteneet kulttuurista ja historiallista yhteenkuuluvuutta.
Jokaisesta sillasta on pidettävä huolta, että se pysyisi turvallisena ja vakaana, jotta sillalla liikkujat saavuttavat haluamansa tavoitteet. "Suomen silta" on kestänyt hyvin myös vaikeina aikoina. Mutta kuten sanotaan, Tallinnan kaupunki ei koskaan valmistu, myöskään sillanrakennus kahden maan välillä ei pääty milloinkaan.
Avoimet rajat ovat palauttaneet perinteiset tiiviit suhteemme .Euroopan unionin ja NATO:n jäsenyys on vahvistaneet entisestään yhteenkuuluvuuttamme.
Kulttuurien välinen yhteistyö lähentää meitä, samoin kahden kansan tiiviit kontaktit ja limittäiset taloussuhteet. Suomi on toiminut meille monessa suhteessa esikuvana, se on nykyään myös monille virolaisille koti, he ovat muuttaneet tänne opiskelemaan tai työskentelemään.
Viron vanhin voimassa oleva kansainvälinen kulttuurisopimus on Viron ja Suomen henkisen yhteistyön yleissopimus, joka täyttää tänä vuonna 87 vuotta. Tämä kulttuurisopimus uudistettiin välittömästi Viron itsenäistymisen jälkeen vuonna 1992 "pistettäkään muuttamatta" ja se on edelleen perusta kahdenväliselle kulttuurilliselle yhteistyölle. Kulttuurin arvostaminen elämässämme on tärkeää, koska kulttuuri vaikuttaa yhteiskunnalliseen elämään ja avaa monia ovia.
Uskon, että Tarton Euroopan kulttuuripääkaupungin titteli vuonna 2024 auttaa esittelemään Viroa entistä enemmän maailmalle. Se on upea mahdollisuus olla avoinna maailmalle, puhua Itämeren alueen naapurimaasta vahvemmalla äänellä, korostaa maamme historiaa, ihmisten ja kulttuurin ainutlaatuisuutta ja ainutlaatuisuutta.
Kulttuuriministeriö on tänä vuonna julistanut teemavuodeksi kulttuurisen rikkauden vuoden, jossa tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta ja arvostusta Viroa kohtaan monikulttuurisena maana.
Tässä yhteydessä emme kiinnitä huomiota vain Virossa asuviin eri kansojen edustajiin, vaan myös Viron omiin perinteisiin kulttuurialueisiin, niille ominaisiin murteisiin ja perinteisiin. Samoin siihen, että Viron ulkopuolella on paljon vironkielisiä saarekkeita, joissa samoin säilytetään meidän rikasta ja monimuotoista kulttuuriamme.
Ulkomaille muuttaneet virolaiset ovat ensimmäisiä kulttuurilähettiläitämme, maamme ja kulttuurimme edustajia. Kiitän teitä kaikkia, jotka kaukana kotimaasta eläessänne olette säilyttäneet äidinkielen ja kulttuurin, tavat ja perinteet!
Kiitos kaikille estofiileille, Viron ystäville, jotka arvostavat kulttuuriperintöämme ja tiivistä yhteistyötämme.
Kaikki teot ja tarinat, jotka tänä vuonna kantavat tätä kulttuurin rikkautta ja kulttuuripääkaupunkivuotta, luovat meille kaikille uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotka perustuvat yhteiseen etuun ja yhteisiin arvoihin.
Paljon kiitoksia Turun yliopistolle, Turun Yliopistosäätiölle, Turun Tuglas-seuralle, Viron kunniakonsulaatille Turussa ja Varsinais-Suomen Viro-keskukselle!
Olkoon maamme aina onnellisia ja vapaita!
Parhaat toivotukseni teille pian vietettävän Viron tasavallan 106. syntymäpäivän johdosta! Onnittelut! Paljon iloisia kohtaamisia ja aitoja kokemuksia!
Kiitos kaikille!
Marin Mõttus 17.2.2024 Turun yliopistolla
Juhlapuhe Viron itsenäisyyspäivän juhlassa
Hyvät suomenvirolaiset, arvoisa kunniakonsuli, hyvät juhlavieraat!
Viron valtion syntymäpäivään on enää vain viikko, ja on suuri ilo vierailla tänä juhla-aikana Turun virolaisten luona, tämähän on Suomen suurin virolainen yhteisö. Turku on yliopistokaupunki, jossa viron kieltä ja kulttuuria on aina tutkittu. Tie virolaisen sydämeen kulkee suurelta osin äidinkielen kautta: huolehdimme siitä kuin aarteesta ja kutsumme sitä hellästi salakieleksi tai enkelikieleksi. Meille on tärkeää, että meillä on tämä yhteinen omaisuus suomalaisten kanssa osittain yhteinen: olemmehan Itämerensuomen kieliperheen ainoat kaksi kansaa, joilla on oma maa ja kansalliskieli ja sen myötä mahdollisuus suojella ja säilyttää kieltä. Keskinäinen kulttuurinen kiinnostus on säilynyt elossa lahden molemmin puolin, emmekä koskaan unohda, kuinka tärkeä rooli suomalaisilla estofiileillä on ollut Viron kulttuurielämässä läpi aikojen, varsinkin synkkänä miehityksen aikana.
Olemme pieni kansakunta ja sekä Virossa että ulkomailla asuvat virolaiset ovat Virolle rikkaus, merkittävää potentiaalia ja osa yhteiskuntaamme. Emme edes tiedä tarkalleen, kuinka paljon virolaisjuurisia ihmisiä asuu ulkomailla, mutta on arvioitu heitä olevan arviolta 150 000 - 200 000.
Eniten virolaisia asuu juuri Suomessa: viimeisimpien tilastojen mukaan määrä on yli 50 000. Suurin osa heistä on aktiivisia työikäisiä, jotka panostavat merkittävästi ystävällisen naapurimaamme Suomen talouteen. Samaan aikaan monilla heistä on Virossa perheenjäseniä, kiinteistöjä tai liikesuhteita, ja suuri osa myös aidosti jakaa elämänsä kahden maan välillä, asuen molemmissa maissa suunnilleen tasaveroisesti. Voimme siis sanoa, että jokainen suomenvirolainen omalla tavallaan kantaa vähintään yhden kiven Suomen ja Viron ystävyyssillan rakentamiseen, sen saman sillan, joka on yhdistänyt kansojamme läpi historian sekä parempina että huonompina aikoina.
Eesti - Soome-sild, tämä Suomen-silta on sitä vahvempi, mitä enemmän virolaiset Suomessa tuntevat olevansa kytköksissä sekä Suomen että Viron yhteiskuntaan. Juurettomilla ihmisillä ei ole helppoa, ei synnyinmaassaan eikä muualla, eikä heidän panoksensa yhteiskuntaan voi olla muuta kuin niukka. Siksi olemmekin kannustaneet kansalaisiamme olemaan aktiivisia yhteiskunnallisesti Suomessa ja osallistumaan Suomen elämään niin valtion kuin yhteisön tasolla. Erityisesti nyt, kun Suomi on kanssamme NATOn jäsenenä, seuraamme naapureidemme tapahtumia erityisen tarkasti ja iloitsemme yhdessä suomalaisten kanssa siitä, miten arvokkaasti, ystävällisesti ja menestyksekkäästi te pohjoiset naapurit ovat juuri valinneet itselleen uuden valtionpäämiehen. Meillä on paljon opittavaa suomalaisten poliittisesta kulttuurista.
Mutta miten säilyttää yhteys Viroon eläessään ulkomailla? Viron asioita voi hoitaa myös ulkomailla asuessaan, ja me Tallinnassa mietimme jatkuvasti, miten tukea kansalaisiamme tässä. Monet ulkomailla asuvat virolaiset tekevät yhteistyötä Viron kanssa, osallistuvat yhteisprojekteihin virolaisten yritysten ja yliopistojen kanssa ja niin edelleen. Jokainen virolainen tai Viron ystävä, joka kertoo tarinaamme maailmassa ja pitää yllä virolaista kieltä ja mieltä, on osa yhteiskuntaamme. Tiivis yhteys ja toimiva verkosto on mahdollista sen ansiosta, että Viro on yksi maailman digitaalisimmista yhteiskunnista. Sanommekin joskus leikkisästi, että nuo tuhannet virolaiset ympäri maailmaa ovat kuin tyypillinen maaseudun hajakylä Virossa: kodit sijaitsevat kaukana toisistaan eikä toisia nähdä joka päivä, mutta keskinäinen side on vahva.
Vuoden 2021 maaliskuusta lähtien Viron ulkoministeriö koordinoi yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, Integraatiosäätiön, Viron instituutin ja muiden kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti asuvien virolaisten asioihin liittyen. Ulkomailla asuville virolaisille olemme luoneet internetportaalin Global Estonian osoitteessa www.globalestonian.com ja kutsumme kaikki virolaiset sinne ajoittain tutustumaan sekä tilaamaan kuukausittaista uutiskirjettä. Sieltä löytyy tuorein tieto siitä, millaista neuvontaa ja taloudellista tukea valtio tarjoaa. Tällä hetkellä on avoinna kaksi hakukierrosta: projektien hakukierros kulttuuritapahtumien ja muiden virolaisten yhteisötapahtumien järjestämiseen ulkomailla sekä arkistojen tukikierros, jolla tuetaan ulkomailla olevien virolaisyhteisöjen muistojen ja perinnön säilyttämistä. Lähiviikkoina tarjoamme ulkomailla asuville virolaisille mahdollisuuden hakea stipendiä harjoittelupaikan saamiseksi Virossa. Tämä on hyvä tilaisuus ulkomailla kasvaneelle nuorelle saada kokemusta elämästä Virossa, löytää ikätovereistaan ystäviä ja luoda ammatillista verkostoa.
Kuten sanottu, äidinkieli on tärkeä osa virolaisten identiteettiä. Ylpeänä voimme todeta, että maailmalla on yli sata paikkaa, joissa voi opiskella viroa. Ne ovat pääasiassa sunnuntaikouluja, opetusryhmiä, pienempiä leikkiryhmiä, joissa kieltä opitaan leikin kautta. Olemme kiitollisia Suomelle siitä, että maa tarjoaa hyvän koulutusjärjestelmän lisäksi mahdollisuuksia äidinkielen opetukseen. Haluamme erityisesti painottaa virolaisille vanhemmille, että näitä mahdollisuuksia hyödynnettäisiin aktiivisesti: äidinkieli on lapselle lahja, jota ei missään tapauksessa pitäisi hylätä. Monikielisyys on maailmanlaajuinen ilmiö, sitä on tutkittu paljon ja toivottavasti nykypäivänä kukaan ei enää usko, että monikielisenä kasvaminen hidastaisi lapsen kehitystä: päinvastoin. Global Estonianin -portaaliin on koottu tietoa myös muista verkko-opiskelumahdollisuuksista; siellä esitellään myös mahdollisuuksia opiskella Virossa yliopistossa tai ammattikoulussa, joita valtio myös tukee.
Suomessa asuvat virolaiset ovat aihe, joka kiinnostaa meitä Virossa. Kiinnostusta osoittaa myös se, että muutama vuosi sitten valmistui ohjaaja Moonika Siimetsin dokumenttielokuva "2 tuntia onneen", joka kertoo juuri Suomessa asuvista virolaisista: sopeutumisesta uuteen elämään, juurien säilyttämisestä ja menettämisestä, koti-ikävästä ja onnen etsimisestä. Elokuva herätti keskustelua Virossa - suosittelen elokuvan katsomista sekä Suomessa asuville virolaisille että kaikille suomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita Virosta.
Moonika Siimets itse sanoi elokuvastaan näin: "'2 tuntia onneen' saa pohtimaan, missä tämä onni sitten on, Virossa vai Suomessa, ja vastauksen täytyy jokaisen löytää itsestään." Monet meistä ovat varmasti joskus ajatelleet, että ehkä jossain muualla elämä olisi parempaa ja ehkä onneni onkin siellä? Valtiona me olemme tietysti iloisia siitä, että viime aikoina virolaisten muuttoliike on ollut positiivinen: enemmän virolaisia palaa kotimaahan kuin sieltä lähtee. Vuosittain 6.000–7.000 ihmistä muuttaa ulkomailta Viroon. Valtio tarjoaa heille neuvontaa, urasuunnittelua ja tukea sopeutumisessa Viron elämään, mukaan lukien avustusta heidän ulkomailla asuville puolisoilleen/lapsilleen. Tietyissä tapauksissa voidaan myöntää myös taloudellista tukea.
Mutta viime vuosikymmeninä muuttoliikkeen luonne on muuttunut, ja meidän kaikkien on sopeuduttava siihen. Nuoret ammattilaiset, käsityöläiset ja akateemisen taustan omaavat nuoret vaihtavat asuin- ja toimintaympäristöään useammin kuin kerran elämässään. Usein ammatillinen identiteetti on kansallista identiteettiä tärkeämpi, tämä on maailmanlaajuinen ilmiö, ja tähän trendiin on sopeuduttava. Menestyvät nuoret ammattilaiset liikkuvat usein maailman suurimpien vetovoimakeskusten välillä, mikä tekee kilpailemisesta Virolle vaikeaa. Tässä Viron ja Suomen väliset verkostomallit voisivat tukea toisiaan: juuri maiden välisen hajautetun mallin tulisi olla kannustin, joka houkuttelee aktiivisia ihmisiä tännepäin. Niin Virolla kuin Suomellakin on suuria etuja työ- ja opiskelukohteena suhteessa suurempiin maihin: hyvä koulutusjärjestelmä, innovatiivinen hyvin järjestetty yhteiskunta sekä turvallinen ja puhdas ympäristö. Avoin, pieni ja hierarkiaton yhteiskunta mahdollistaa nopeamman uralla etenemisen ja nuorten ideoiden toteuttamisen. Tässä voisimme yhdessä esitellä itseämme maailmalle menestyvänä esimerkkinä maiden välisestä yhteistyöstä.
Tulevaisuudessa aiomme tukea yhä enemmän liike-elämän yhteistyötä, etenkin Suomessa asuvien virolaisten verkostojen avulla. Viron itsenäistymisen jälkeen monet nuoret virolaiset yritykset saivat tuulta alleen juuri suomalaisten kumppaneiden avulla. Helsingin suurlähetystömme tekee hyvää työtä pitäessään tiiviisti yhteyttä paikallisiin virolaistaustaisiin yrittäjiin, mutta epäilemättä voitaisiin tätä tehdä vielä enemmänkin.
Mutta tänään haluaisin puhua juhlallisemmista aiheista. Virolla on edessään useita tärkeitä tapahtumia ja juhlapäiviä, joihin odotamme osallistumaan sekä Suomessa asuvia virolaisia että hyviä suomalaisia ystäviämme. Kesäkuussa 2025 - juuri ennen yleistä laulufestivaalia - järjestetään jo XIII kulttuurifestivaali ESTO-reitillä Tukholma - Narva - Tallinna. Mutta vuonna 2025 on myös tulossa Viron kirjan vuosi ja meidän huomattavimpien muusikoidemme merkkipäivät: Arvo Pärtin 90-vuotispäivä ja Veljo Tormisen 95-vuotisjuhla. On syytä kokoontua yhteen joko täällä tai tuolla puolen lahtea, kertoa omia tarinoitamme ja laulaa omia laulujamme sekä löytää niistä yhteinen ja yhdistävä tekijä, joka antaa voimaa ja sielunruokaa nykyisessä vaikeassa ajassa.
Hyvää tulevaa Viron itsenäisyyspäivää, rakkaat ystävät!
Marin Mõttus, Ambassador at Large for the Global Estonian Diaspora - üleilmse eestluse diplomaatiline eriesindaja - maailmanlaajuisen virolaisten diasporan korkein lähettiläs.
Viron itsenäisyyspäivän juhla tuo yhteen virolaiset diplomaatit ja virolaisen kulttuurin ystävät Turun Yliopistolla
Itsenäisyyspäiväjuhlan pääpuhujana on maailmanlaajuisen virolaisten diasporan korkein diplomaatti ja lähettiläs Marin Mõttus (Ambassador at Large for the Global Estonian Diaspora - üleilmse eestluse diplomaatiline eriesindaja).
Suomalainen puheenvuoro kuullaan 50-vuotisjuhliaan viettävän Siirtolaisuusinstituutin puolesta. Toimitusjohtaja, VTT, dosentti Saara Pellander pitää lyhyen juhlaluennon, jossa hän käsittelee Viron ja Suomen välillä tapahtuvaa muuttoliikettä ja sen tutkimista.
Viron Suurlähetystön edustajana tilaisuuden avaa konsuli Peeter Püvi, ja päätössanat lausuu Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n puheenjohtaja Jouni Elomaa. Myös Viro-keskukselle kuluva vuosi on juhlavuosi, yhdistys täyttää 30 vuotta.
Tapahtumassa osallistujat pääsevät myös vaihtamaan ajatuksia entisen pääkonsulin kanssa. Liina Viies työskentelee tällä hetkellä maailmanlaajuisen virolaisten diasporan neuvoksena, tähän tehtävään hän siirtyi Viron Israelin suurlähetystöstä. Mukana juhlassa ovat myös Viron kulttuuriministeriön ja Viron monikulttuurisuuden teemavuoden 2024 edustajat Anne-Ly Reimaa ja Alena Stadnik.
Juhlan järjestävät perinteiseen tapaan yhteistyössä Turun Yliopisto, Turun Yliopistosäätiö, Turun Tuglas-seura, Varsinais-Suomen Viro-keskus ry ja Viron kunniakonsulaatti Turussa. Tapahtuma kokoaa yhteen kutsuvieraat ja yleisön lauantaina 17. helmikuuta klo 14 alkaen Publicumissa. Juhlan musiikista vastaa Dagmar Õunap.
Tervetuloa! Ilmoittautumiset juhlaan:
https://forms.gle/F93dx9jJ7dAT8Xue8
Viro-keskuksen ehdotuksesta Turun kaupunki valaisee Kirjastosillan Viron lipun värein 24.2.2024. Tervetuloa ihailemaan siltaa sini-must-valge -tunnelmissa, teemavalaistus näkyy sillalla hämärän koittaessa. Kaikki Viron ystävät kutsutaan siis iltakävelylle itsenäisyyspäivänä klo 18.30!
*** Kodiksamia-kirjallisuuspalkintovoittaja vie suurelle seikkailulle lähimaiden luontokohteisiin – Kaarina Silmusen teos Löytöretkellä Baltian luonnossa vei raadin sydämen ***
Viro-keskus oli syyskuussa mukana järjestämässä nuorten dialogia. Nyt on aika kuulla tuloksista!
Tervetuloa nuorten dialogien yhteenvetoraportin julkaisutilaisuuteen (verkkotilaisuus).
Aika: Torstaina 21. joulukuuta 2023 klo 14-16
Tilaisuus verkossa:
Tilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa: www.om.fi/etno/tapahtumat
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) toteutti syyskuussa 2023 dialogisarjan, jossa nuoret ja aikuiset keskustelivat yhdessä nuorten kohtaamasta rasismista ja häirinnästä, sekä niiden vaikutuksista nuorten elämään. Kuusitoista dialogia järjestettiin eri paikkakunnilla ympäri Suomea.
Tilaisuudessa kuulet nuorten ajatuksia ja kokemuksia rasismista sekä rasismin vaikutuksista nuorten tulevaisuuteen. Tilaisuudessa pääset seuraamaan nuorten, asiantuntijoiden ja päättäjien yhteistä dialogia siitä, mitä asialle on nyt tehtävä. Raportin toimenpidesuositukset haastavat kaikkia organisaatioita, yhteisöjä ja yksilöitä puuttumaan rasismiin.
Tilaisuuden pääkieli on suomi.
Ohjelma:
14.00 Tervetuloa ja tilaisuuden tavoite etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Pekka Timonen
Keskeiset teemat ja toimenpidesuositukset
KTT Elina Henttonen, Valtaamo Oy, johtaja Janne Kareinen, DialogiAkatemia, Aretai Oy
Nuorten ja päättäjien dialogi rasismista ja siihen puuttumisesta
16.00 Tilaisuus päättyy.
