Yliopiston rehtori Jukka Kolan juhlapuhe

Rehtori Jukka Kolan juhlapuhe Turun yliopistolla järjestetyssä Viron itsenäisyyspäiväjuhlassa 24.02.2021 

(virtuaalitilaisuus Covid19-pandemian vuoksi)

Näet puheen täältä:

https://youtu.be/dpNbDxSu6iU

 

Arvoisa Suurlähettiläs Sven Sakkov ja kunniakonsuli Andrus Junolainen, sekä Varsinais-Suomen Viro-keskuksen puheenjohtaja Mari Jurtom,   hyvät juhlavieraat, virolaiset ja Viron ystävät

 

Lämpimät onnittelut 103-vuotiaalle Viron tasavallalle!

 

Viron itsenäisyyspäivä on 24. helmikuuta, jolloin juhlitaan Viron tasavallan perustamisjulistusta (viroksi Manifest kõigile Eestimaa rahvastele, suom. Manifesti kaikille Vironmaan kansoille). Sen julkaisi Viron maapäivien pelastuskomitea helmikuun 23. päivän iltana vuonna 1918 Pärnussa. Seuraavana päivänä 24. helmikuuta julistus painettiin ja julkaistiin Tallinnassa, jolloin siitä tuli myös virallinen. Neuvostoliiton miehityksen aikana Viron itsenäisyyspäivää ei juhlittu Virossa, mutta 24. helmikuuta vuonna 1989 Neuvostoliiton punalippu korvattiin Viron sinimustavalkoisella lipulla Toompealla. Siitä lähtien Viron itsenäisyyspäivää on juhlittu kansallisena juhlapäivänä. Viron tasavalta ilmoitti palauttavansa itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa oli käynnissä kommunistien epäonnistunut vallankaappausyritys. Itsenäisyyden palauttamisen päivää (Taasiseseisvumispäev tai Iseseisvuse taastamise päev) vietetään 20. elokuuta.

Itsenäisyys on tärkeä asia, monella tapaa ja monessa ulottuvuudessa, niin kansakunnalle kuin esimerkiksi sen yliopistoille (yliopistojen autonomia). Valtiollisen itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia Suomi ja Viro viettivät peräkkäisinä vuosina 2017 ja 2018. Juhliin liittyi paljon yhteistä ohjelmaa ja tilaisuuksia, mikä hyvin kuvastaa maittemme läheisiä suhteita, niin juhlavuosina kuin arkipäivässäkin joka vuosi. Kaksi vuotta sitten minulla oli ilo ja kunnia osallistua myös Tartu Ülikoolin 100-vuotisjuhliin. Viime vuonna 2020 puolestaan juhlistimme Turun yliopistomme 100-vuotista taivalta.

 

Palaan yliopistoasioihin myöhemmin, mutta alkuun muutama ajatus ja päätelmä kansainvälisen, Euroopan, Itämeren alueen ja meidän maidemme politiikka- ja taloustilanteesta ja kehitysnäkymistä.

 

Kansainvälisen politiikan ja talouden kehitysnäkymiä, ml. Covid19-pandemia

Maailman ja Euroopan, sekä Suomen ja Viron politiikassa ja taloudessa on ollut turbulenssia viime aikoina. Covid19-pandemia on myllertänyt ja muuttanut paljon jollei kaiken viimeisen vuoden aikana niin yksittäisten ihmisten kuin yhteiskuntien elämässä. EU:n elpymis- ja palautumispaketti RRF yhdessä valtioiden omien tukirahoitusten kanssa yrittää auttaa pahimman yli kohti sitä uutta normaalia. Vanhaan emme palaa, mutta luomme uusia tapoja tehdä vanhoja hyviä asioita, ja osin ihan uusia asioita.

Pandemian lisäksi muutkin kansainvälisen politiikan ja talouden muutokset vaikuttavat myös meihin täällä Itämeren alueella, Virossa ja Suomessa. Kansainvälisten muutosten suorat vaikutukset eivät vielä niin voimakkaita ole olleet, mutta etenkin Yhdysvaltain presidentinvaali ja viime vuosien vaihteleva politiikka sekä Euroopassa etenkin Brexit ovat jo vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös meihin: USA toivottavasti myönteisesti, mutta Brexit vain kielteisesti monella tapaa.

Kun poliittiset ja kauppakiistat lisääntyvät ja kansainvälinen yhteistyö ja talous horjuvat, pienet maat kärsivät ensimmäisinä. Viron ja Suomen taloudet ovat avoimia ja vahvasti ulkomaankaupasta ja vakaasta ulkopolitiikasta riippuvaisia. Jyrkät ja äkilliset muutokset ovat meille vaikeita.  

Suomelle ja Virolle tärkeän Itämeren alueen elinvoimaisuuden kannalta olisi suotavaa, että EU:n mittavan Green Deal -ohjelman tarjoamat mahdollisuudet käytettäisiin täysimääräisesti hyväksi, yhteisvoimin yhteistyössä. Nyt on tekojen aika Itämeren alueellakin. Sama pätee ilmastonmuutoksen hidastamiseen, niin kansainvälisin kuin kansallisin sitovin ja vahvavaikutteisin päätöksin.

Politiikan saralla samaan aikaan Viron uusi hallitus on haasteiden, ja samalla uusien mahdollisuuksien, edessä. Nyt Virolla ja Suomella on osaavat nuoret naiset pääministereinä: Kaja Kallas ja Sanna Marin. Tarjoamme tasa-arvon tärkeää esimerkkiä Euroopalle ja maailmalle.

 

Yliopistoyhteistyö Viron ja Turun välillä

Hyvä juhlayleisö, maittemme tiiviissä yhteistyössä haluan korostaa yliopistoyhteistyötä Viron ja Turun välillä, ensin Turun yliopistosäätiön ja sitten Turun yliopiston kautta.

Turun Yliopistosäätiön toimintaa Virossa

Turun Yliopistosäätiöllä on Turun yliopiston ohella ollut jo kauan yhteydet Viroon. Akateemikko Olavi Granön aloitteesta säätiö hankki Tammekannin perheeltä huonokuntoisen omakotitalon läheltä Tarton keskustaa vuonna 1998. Erikoista tuossa talossa oli se, että se on arkkitehti Alvar Aallon ainoa toteutettu rakennus Baltiassa, vuodelta 1932. Säätiö peruskorjasi talon Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-keskukseksi. Se nimettiin Olavi Granön isän, maantieteen professori, tutkimusmatkailija J.G. Granön mukaan. J.G. Granö oli yksi itsenäisen Viron uuden Tarton yliopiston ulkomaisista professoreista. 

Granö-keskuksen laaja peruskorjaus valmistui 20 vuotta sitten ja avajaisia vietettiin 4.4.2000. Granö-keskus valmistui yliopistojen yhteistyön keskukseksi. 20 vuoden aikana tuhansia tutkijoita ja opettajia on majoittunut talossa. Viime vuosien aikana Turun yliopiston tutkijat ja opettajat ovat löytäneet Turun Yliopistosäätiön Granö-stipendit: viikon-kahden työskentelystipendit tutkijaresidenssissä Tarton yliopistokaupungissa. Parhaillaan käynnissä oleva Turun Yliopistosäätiön apurahahaku pitää sisällään oleskeluapurahojen lisäksi Turun yliopiston ja Tarton yliopiston tohtoriohjelmien yhteisen tutkimus- ja verkostoitumistyöpajan.

Saarenmaalla toimi vielä muutama vuosi sitten Saarenmaan yliopistokeskus, jossa Turun yliopisto oli merkittävä aloitteen tekijä ja toimija. Pääosa hankkeista toteutui 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, ajoittuen mm. Viron EU-jäsenyyden alkutaipaleelle. Hankkeet eivät tarvinneet enää omaa organisaatiota, mutta Turun yliopiston läsnäolo Saarenmaalla on jatkunut. Säätiön keskukselle hankkima kiinteistö aivan Kuressaaren keskustassa on tarjonnut yliopiston henkilökunnalle oman lomamajoitusmahdollisuuden ja useat perheet ovat tätä mahdollisuutta hyödyntäneet.

Toisena kiinnekohtana Viron Saarenmaalla on ollut Yliopistosäätiön ja Kuressaaren kaupungin yhdessä järjestämä Itämeren Historia –seminaari. Valitettavasti viime ja tänä vuonna se on peruttu Covid19:n takia. Mutta ehkä vuonna 2022 palaamme Saarenmaalle suomalais-virolaisessa yhteistyössä.

Aiempina vuosina näissä tilaisuuksissa Kuressaaren kulttuurikeskus on ollut täynnä suomalaisia ja virolaisia tieteen, historian ja kulttuurin ystäviä. Samalle viikolle on ajoittunut Saarenmaan oopperajuhlat. Seminaarista oheistapahtumineen onkin muodostunut miellyttävä tapa yhdistää kesäinen Saarenmaa, musiikki, mielenkiintoinen lähialueen historia ja rento suomalais-virolainen yhdessäolo ja yhteistyö.

Turun yliopiston Viro-yhteyksiä

Turun yliopistolla on monia ja monipuolisia yhteyksiä ja yhteistyömuotoja Viroon ja etenkin Viron yliopistoihin. Kuvaan näitä asioita muutamin avaintiedoin. Turun yliopistossa opiskeli viime vuonna 57 Viron kansalaista. Heistä 27 on ollut lääketieteellisessä tiedekunnassa, 10 humanistisessa tiedekunnassa ja 9  matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Heistä 18 on tehnyt tohtoriopintoja. Virolaisia työntekijöitä on ollut vuoden 2020 lopulla 10, heistä 9 opetushenkilökuntaa.

Turun yliopistolla on yliopistotason sopimus seuraavien virolaisten yliopistojen kanssa: Tartu Ülikool, Tallinna Ülikool, Tallinna TehnikaÜlikool, Eesti Kunstiakadeemia ja Estonian Business School Tallinn. Lisäksi Tartu MaaÜlikool (Estonian University of Life Sciences) on Turun yliopiston tapaan BSRUNin jäsen (Baltic Sea Region University Network).

Näistä pitkäaikaisin (sopimus vuodesta 1987) ja laajin yhteistyö eri aloilla on Tarton yliopiston kanssa. Tarton yliopisto on Coimbra –verkoston jäsen kuten Turun yliopistokin. Tarton yliopiston kanssa on ollut pitkään vilkasta yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, hallinnon kehittämisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta. Pitkäkestoista yhteistyötä on ollut niin humanistisella alalla (suomen ja viron kieli, kansatiede) kuin esim. maantieteellä ja astronomialla vain muutamia aloja mainitakseni. Myös Tallinnan teknilliseen yliopistoon on rakennettu tiiviimpää yhteistyötä viime vuosina.

 

100-vuotias Turun yliopisto

Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 lahjoitusvaroin: lahjoittajia oli kokonaista 22.040. Se oli ainutlaatuinen ja jälkipolvien suuresti arvostama ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”. Sadan vuoden aikana olemme vastavuoroisesti antaneet parhaamme mukaan ”vapaan tieteen – ja korkeimman koulutuksen - lahjaa vapaalle kansalle”.

Satavuotias yliopistomme toimii tänä päivänä ainutlaatuisessa toimintaympäristössä, jossa yhdistyvät pitkät akateemiset perinteet ja aktiivinen korkeakouluyhteistyö. Näin vahvistuvat niin Turun yliopisto kuin Turku ja lähialueet. Turkuhan on Suomen vanhin yliopistokaupunki (jo vuonna 1640) ja nykyinen kuuden korkeakoulun merkittävä opiskelija- ja sivistyskaupunki, jossa on noin 40.000 korkeakouluopiskelijaa.

Yhteiskunnallinen murros ja maailmanlaajuiset megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luontokato, digitalisaatio ja väestön ikääntyminen ja polarisaatio haastavat myös yliopistot globaaleina vastuunkantajina. Yliopistoilta odotetaan entistä enemmän tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen rooli tiedon ja osaamisen tuottajana sekä luovan ja kriittisen ajattelun ja sivistyksen ylläpitäjänä korostuu muutosten keskellä.  Meidän on kyettävä uudistumaan ja toimimaan kansallisina ja kansainvälisinä edelläkävijöinä.

Turun yliopiston uusi strategia vuosille 2021–2030 pohjautuu - tietenkin - yliopiston perustehtäviin tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa sekä näkemykseemme siitä, miten haluamme olla vaikuttamassa muuttuvaan maailmaan. Yliopistoyhteisömme yhdessä määrittelemien tavoitteiden avulla rakennamme rohkeasti ja vastuullisesti yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta 2020-luvulla.

Emme kouluta nuorisoamme vain – yliopistolain mukaisesti - ”palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”, vaan koulutamme nuorisoamme muuttamaan maatamme ja maailmaa paremmaksi paikaksi elää, meille kaikille, kotimaassa ja globaalisti. Nykyiset ja tulevat haasteet ja viheliäiset ongelmat ovat suuria ja vaativia.

Siksi tätä ei voi tehdä yksin. Verkottuneessa maailmassa strategisten kumppanuuksien ja tiiviin, sitoutuneen yhteistyön merkitys kasvaa entisestään. Viron yliopistot ovat olleet ja ovat jatkossakin keskeisiä yhteistyökumppaneita Turun yliopistolle ja muille Turun korkeakouluille. Tätä yhteyttä pitää entisestään vahvistaa, yliopistojen lisäksi tietenkin kattavasti ja yleisesti Viron ja Suomen valtioiden välillä.

 

Lämpimät onnittelut 103-vuotiaalle Viron tasavallalle!