perjantai 12. kesäkuuta 2020

Neuvontapalvelu Suomessa asuville virolaisille

Varsinais-Suomen Viro-keskus järjestää 1.6. alkaen neuvontapalvelua Suomessa asuville virolaisille puhelimitse ja internetin viestipalveluiden kautta.  STEA:n tukeman hankkeen avulla tarjotaan tietoa ja sosiaalista tukea koronaviiruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Neuvojalle voi soittaa torstaisin klo 10-18 p. 040 220 8578 ja  hänelle voi kirjoittaa kysymyksiä ja jättää soittopyyntöjä vapaalla aikataululla; abiks.soomes@gmail.com, lisäksi neuvojan tavoittaa Viro-keskuksen toimiston kautta ma-pe klo 10-15 puh. 040 147 5221




***

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry on seurannut Suomessa asuvien virolaisten tilannetta jo useita vuosia ja yhdistys on tehnyt aktiivista hanketyötä. Viro-keskus on ollut mukana Central Baltic-hankkeissa REGI ja FEM, joiden aihepiirinä ovat olleet virolaisten maahanmuuttajien erilaiset elämäntilanteet ja heille sopivien palvelujen tarjoaminen.

Regi (2015- 2017) oli suunnattu lapsiperheille ja erityisesti niille perheille, jotka elävät jakautunutta perhe-elämää Suomen ja Viron välillä. Työn perässä pendelöinti aiheuttaa monenlaisia käytännön ongelmia perheiden arkeen, ja hankkeessa havaittiin, että monet perheet joutuvat vaikenemaan vaikeuksistaan, koska Suomessa työskentelevän puolison oletettiin tienaavaan niin hyvin, että perhettä Virossa pikemminkin kadehdittiin. Tästä syystä samassa tilanteessa elävien yhteiset tapaamiset osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi.

FEM (2016-2018) -hankkeen ideana oli tarjota tukea ja neuvontaa virolaisille naisille, jotka ovat hiljattain muuttaneet Suomeen tai vasta suunnittelevat muuttoa. Hanke järjesti vertaistukiryhmät Turussa, Helsingissä ja Tallinnassa ja infopisteet Turussa ja Helsingissä. Turussa kokeiltiin laajaa aukioloa, Helsingissä neuvontatyö rajattiin muutaman tunnin päivystysaikaan. Walk In -tyylinen neuvontapiste osoittautui suosituksi. Tyypillistä oli, että asiakas aloitti keskustelun jonkin pienen kysymyksen kautta, ja neuvojan kanssa pitempään keskustellessa tulee ilmi paljon lisää selvitettäviä asioita.

Viro-keskus on tehnyt säännöllisesti myös internet-pohjaisia kyselyjä, joiden kautta kohderyhmän toiveet ja tarpeet ovat nousseet esiin. Erityisesti on painottunut se, että virolaiset maahanmuuttajat toivovat hyödyllistä, käytännöllistä ja luotettavaa infoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä - toisaalta heillä ei ole aikaa osallistua esim. kurssimuotoiseen toimintaan. Yksilöllinen  neuvonta ja pienryhmissä kokoontuminen toimii parhaiten, koska elämäntilanteet ovat niin vaihtelevia.

Viro-keskuksen aiemmat hankekokemukset ovat näyttäneet, että sosiaalinen eristyneisyys on yksi pahimpia ongelmia. Virolaisia on vaikea houkutella yhteiseen toimintaan, luottamuksen luominen ja kiinnostuksen herättäminen vaatii pitkäaikaista työtä. Kun virolainen asiakas tulee kysymään jostain mieltään painavasta, asian takaa yleensä löytyy paljon muita asioita, joiden kanssa hänellä on ollut vaikeuksia jo pitkään. Asioiden ratkaiseminen nopeasti ei siinä vaiheessa yleensä onnistu, vaan hän tarvitsee asioiden hoidossa vierellä kulkevaa tukijaa.

Varsinais-Suomen Viro-keskuksen kotouttamistyö on viime vuosina kerännyt runsaasti kiitosta. Olemme saaneet virolaisten toiminnasta mm. Vuoden ystävyysseurateko -palkinnon 2017 ja yhdistyksen puheenjohtaja Mari Jurtom on palkittu vuoden uusturkulaisena 2019. Yksi tavoite onkin näyttää mallia muille toimijoille, jotta myös muualla Suomessa kiinnitettäisiin virolaisten tilanteeseen huomiota.

Usein Suomeen töihin hakeutuneella virolaisella on taustana nimenomaan taloudellinen pakkotilanne (työttömyys tai liian matala palkka Virossa, velat). Tällaisessa ajolähtötilanteessa henkilön omat voimavarat ovat koetuksella jo normaalioloissakin, ja nyt koronaviiruksen aiheuttamat matkustusrajoitukset ja huoli omasta ja läheisten terveydestä ovat vaikeuttaneet virolaisten elämää. Runsaasti stressiä aiheutuu siitä, että ei ole päässyt käymään kotimaassa omaisia tapaamassa, samoin erittäin stressaavaa on työelämään iskenyt epävarmuus. Alkukesä 2020 tulee näyttämään, kuinka pahasti tähän kohderyhmään osuvat lomautukset ja irtisanomiset. Koska vastaantulevat ongelmat voivat olla mitä tahansa, neuvojalla tulee olla laaja asiantuntemus Viron ja Suomen yhteiskunnista.

Hankkeen tavoitteet: 1. Nopeaa, helposti tavoitettavaa ja luotettavaa neuvontaa viroksi - helpottamaan Suomessa asuvien virolaisten elämää. 2. Matalan kynnyksen aktiivista, etsivää ja kyselevää sosiaalista tukea Suomessa asuville virolaisille. Kutsutaan ryhmätapaamisiin netin kautta, tuetaan sosiaalisisten verkostojen syntyä kriisiaikana. 3. Asiakaskunnan luottamuksen voittaminen. Tässä on tehtävä pitkäjänteistä työtä, mainetta rakennetaan hitaasti. Tämä puolen vuoden mittainen hanke auttaa tässä tehtävässä eteenpäin koronakriisin aikana, jolloin tiedon ja tuen tarve kasvaa entisestään.

Painopisteenä ovat erityisesti hiljattain Virosta Suomeen muuttaneet, mutta kohderyhmää ei rajata asumisen keston perusteella. Myös pidempään Suomessa asuneilla riittää kysyttävää ja tuen tarvetta. -Virolaiset ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä, mutta useimmiten yhteiskunnassa näkymätön ryhmä: he tulevat useimmiten suoraan töihin, jäävät kotoutumispalveluiden ulkopuolelle, eivätkä heidän ongelmansa sopeutumisessa tule esiin. Samalla he jäävät monin tavoin suomalaisen yhteiskunnan ja tiedonvälityksen ulkopuolelle, omaan kuplaansa, ja tämä on koronakriisin aikana jopa vaarallista.

Virolaisilla on myös tyypillisesti hyvin korkea onnellisuusmuuri, eli he eivät helposti tunnusta vaikeuksiaan. Tämä aiheuttaa ongelmia asioinnissa suomalaisten viranomaisten kanssa, koska virolainen asiakas ei halua tunnustaa että hän ei ymmärrä kaikkea, vaan pikemminkin vaikenee. Samoin on tyypillistä, että he eivät uskalla tai halua kysyä suoraan viranomaisilta. On tärkeää jakaa asiallista tietoa vastapainoksi hyvinkin villeinä liikkuville huhuille. Sosiaalinen media on käytännössä monille ainoa heidän seuraamansa media Suomessa.

Neuvonta-asiakkaaksi tulo tehdään asiakkaalle mahdollisimman helpoksi, varmistetaan että hän ei jää esim. ajanvarauksen tai ilmoittautumislomakkeen pelossa tulematta. Neuvotaan ja välitetään tietoa esim. sosiaalisen median kautta, vastataan nopeasti viesteihin. Levitetään tietoa palvelusta aktiivisesti sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Kerätään palautetta ja toiveita kohderyhmältä. Käydään aktiivista ja aloitteellista keskustelua. Kootaan ja jaetaan asiallista faktatietoa virolaisten käyttämiin some-ryhmiin. Tällä saadaan kitkettyä huhuja ja valheellista infoa.

Hankkeen tavoitteena on, että sosiaalinen eristyneisyys helpottaa, luodaan tukiverkkoa ja tuttavuuksia. Neuvonnan kautta löydetään ratkaisuja yksittäisiin ongelmatilanteisiin, ja sitä kautta levitetään viestiä, että kannattaa kysyä - asiat selviävät: luodaan virolaisten parissa luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän merkitys korostuu poikkeusoloissa, koska määräysten uskominen ja niiden mukaan toimiminen pohjautuu luottamukseen.

Tälle kohderyhmälle viestintä on tehtävä viroksi, ja siinä on käytettävä tehokkaasti hyödyksi sosiaalisen median välineitä. He eivät seuraa perinteistä mediaa, joten sanomalehdet tai radio eivät tavoita heitä. Toisaalta erilaisten facebook-ryhmien kautta pystyy nopeasti tavoittamaan useita tuhansia kohderyhmään kuuluvia. Some-viestinnän haasteena on, että keskustelu saattaa nopeasti kulkeutua sivuraiteille. Tilannetta on seurattava koko ajan, ja vastaukset kysymyksiin on tarjottava heti, jotta luottamus ja kiinnostus säilyy. Virolaiset ovat tottuneet käyttämään esim. messenger-viestejä jopa virallisempienkin asioiden hoitoon. He myös odottavat nopeita vastauksia.

Viro-keskuksen etu tässä neuvontatyössä on, että erikoistumme vain virolaisten kysymyksiin ja tunnemme kohderyhmän hyvin. Toiminta täydentää julkisen sektorin palveluja, neuvontapalvelun kautta ohjataan kysyjät oikeiden palvelujen pariin. Samoin neuvontapalvelu on avuksi sen jälkeen, kun asiakas on saanut päätöksiä viranomaisilta, niiden tulkitsemisessa monet tarvitsevat apua. Tyypillistä virolaisille maahanmuuttajille on myös se, että he eivät uskalla kysellä "tyhmiä kysymyksiä" ollessaan viranomaisten vastaanotolla, heillä on suuri tarve ns. säilyttää kasvonsa eivätkä he halua paljastaa jos eivät ymmärrä asiaa. Viro-keskuksen neuvojalla on kokemusta siitä, mitkä asiat suomalaisessa yhteiskunnassa ovat erilaisia ja outoja virolaisten silmin, ja hän osaa varautua siihen, kuinka paljon epätietoisuutta ja hämmennystä asioiden hoitoon liittyy.


Neuvontapalvelu Suomessa asuville virolaisille puhelimitse ja internetin viestipalveluiden kautta. Tarjotaan tietoa ja sosiaalista tukea koronaviiruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa. Hankkeen nimi: Vironkielinen neuvontapalvelu kriisiaikana 2020. Toteuttaja; Varsinais-Suomen Viro-keskus ry, rahoittaja: STEA. Hankkeen kesto: 1.6.-31.12.2020

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti