Rehtori Jukka Kolan juhlapuhe Turun yliopistolla
järjestetyssä Viron itsenäisyyspäiväjuhlassa 24.02.2021
(virtuaalitilaisuus
Covid19-pandemian vuoksi)
Näet puheen täältä:
https://youtu.be/dpNbDxSu6iU
Arvoisa
Suurlähettiläs Sven Sakkov ja kunniakonsuli Andrus Junolainen, sekä Varsinais-Suomen Viro-keskuksen puheenjohtaja
Mari Jurtom, hyvät juhlavieraat, virolaiset
ja Viron ystävät
Lämpimät
onnittelut 103-vuotiaalle Viron tasavallalle!
Viron itsenäisyyspäivä on 24. helmikuuta, jolloin
juhlitaan Viron tasavallan perustamisjulistusta
(viroksi Manifest
kõigile Eestimaa rahvastele, suom. Manifesti
kaikille Vironmaan kansoille). Sen julkaisi Viron maapäivien pelastuskomitea
helmikuun 23. päivän iltana vuonna 1918 Pärnussa.
Seuraavana päivänä 24.
helmikuuta julistus painettiin ja julkaistiin Tallinnassa,
jolloin siitä tuli myös virallinen. Neuvostoliiton miehityksen aikana Viron
itsenäisyyspäivää ei juhlittu Virossa, mutta 24. helmikuuta vuonna 1989
Neuvostoliiton punalippu korvattiin Viron sinimustavalkoisella lipulla Toompealla.
Siitä lähtien Viron itsenäisyyspäivää on juhlittu kansallisena juhlapäivänä.
Viron tasavalta ilmoitti palauttavansa itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991, kun
Neuvostoliitossa oli käynnissä kommunistien epäonnistunut
vallankaappausyritys. Itsenäisyyden palauttamisen päivää (Taasiseseisvumispäev
tai Iseseisvuse taastamise päev) vietetään 20. elokuuta.
Itsenäisyys on tärkeä asia, monella
tapaa ja monessa ulottuvuudessa, niin kansakunnalle kuin esimerkiksi sen yliopistoille
(yliopistojen autonomia).
Valtiollisen itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia Suomi ja Viro viettivät
peräkkäisinä vuosina 2017 ja 2018. Juhliin liittyi paljon yhteistä ohjelmaa ja
tilaisuuksia, mikä hyvin kuvastaa maittemme läheisiä suhteita, niin
juhlavuosina kuin arkipäivässäkin joka vuosi. Kaksi vuotta sitten minulla oli
ilo ja kunnia osallistua myös Tartu Ülikoolin 100-vuotisjuhliin. Viime vuonna 2020 puolestaan juhlistimme Turun
yliopistomme 100-vuotista taivalta.
Palaan yliopistoasioihin myöhemmin, mutta alkuun muutama
ajatus ja päätelmä kansainvälisen, Euroopan, Itämeren alueen ja meidän maidemme
politiikka- ja taloustilanteesta ja kehitysnäkymistä.
Kansainvälisen politiikan ja talouden kehitysnäkymiä,
ml. Covid19-pandemia
Maailman ja Euroopan,
sekä Suomen ja Viron politiikassa ja taloudessa on ollut turbulenssia viime
aikoina. Covid19-pandemia on myllertänyt ja muuttanut paljon jollei kaiken
viimeisen vuoden aikana niin yksittäisten ihmisten kuin yhteiskuntien elämässä.
EU:n elpymis- ja palautumispaketti RRF yhdessä valtioiden omien tukirahoitusten
kanssa yrittää auttaa pahimman yli kohti sitä uutta normaalia. Vanhaan emme
palaa, mutta luomme uusia tapoja tehdä vanhoja hyviä asioita, ja osin ihan
uusia asioita.
Pandemian lisäksi muutkin
kansainvälisen politiikan ja talouden muutokset vaikuttavat myös meihin täällä
Itämeren alueella, Virossa ja Suomessa. Kansainvälisten muutosten suorat
vaikutukset eivät vielä niin voimakkaita ole olleet, mutta etenkin Yhdysvaltain
presidentinvaali ja viime vuosien vaihteleva politiikka sekä Euroopassa etenkin
Brexit ovat jo vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös
meihin: USA toivottavasti myönteisesti, mutta Brexit vain kielteisesti monella
tapaa.
Kun poliittiset ja
kauppakiistat lisääntyvät ja kansainvälinen yhteistyö ja talous horjuvat,
pienet maat kärsivät ensimmäisinä. Viron ja Suomen
taloudet ovat avoimia ja vahvasti ulkomaankaupasta ja vakaasta ulkopolitiikasta
riippuvaisia. Jyrkät ja äkilliset muutokset ovat meille vaikeita.
Suomelle ja Virolle tärkeän Itämeren alueen elinvoimaisuuden kannalta olisi suotavaa, että EU:n
mittavan Green Deal -ohjelman tarjoamat mahdollisuudet käytettäisiin
täysimääräisesti hyväksi, yhteisvoimin yhteistyössä. Nyt on tekojen aika
Itämeren alueellakin. Sama pätee ilmastonmuutoksen
hidastamiseen, niin kansainvälisin kuin kansallisin sitovin ja
vahvavaikutteisin päätöksin.
Politiikan saralla samaan
aikaan Viron uusi hallitus on haasteiden, ja samalla uusien
mahdollisuuksien, edessä. Nyt Virolla ja Suomella on osaavat nuoret naiset
pääministereinä: Kaja Kallas ja Sanna Marin. Tarjoamme tasa-arvon tärkeää
esimerkkiä Euroopalle ja maailmalle.
Yliopistoyhteistyö Viron ja Turun välillä
Hyvä
juhlayleisö, maittemme tiiviissä yhteistyössä haluan korostaa yliopistoyhteistyötä Viron ja Turun
välillä, ensin Turun yliopistosäätiön ja sitten Turun yliopiston kautta.
Turun Yliopistosäätiön toimintaa Virossa
Turun Yliopistosäätiöllä on Turun yliopiston ohella ollut jo kauan yhteydet
Viroon. Akateemikko Olavi Granön aloitteesta säätiö hankki Tammekannin
perheeltä huonokuntoisen omakotitalon läheltä Tarton keskustaa vuonna 1998.
Erikoista tuossa talossa oli se, että se on arkkitehti Alvar Aallon ainoa toteutettu rakennus Baltiassa, vuodelta 1932.
Säätiö peruskorjasi talon Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-keskukseksi. Se nimettiin Olavi
Granön isän, maantieteen professori, tutkimusmatkailija J.G. Granön mukaan.
J.G. Granö oli yksi itsenäisen Viron uuden Tarton yliopiston ulkomaisista
professoreista.
Granö-keskuksen laaja peruskorjaus valmistui 20 vuotta sitten ja avajaisia
vietettiin 4.4.2000. Granö-keskus
valmistui yliopistojen yhteistyön keskukseksi. 20 vuoden aikana tuhansia
tutkijoita ja opettajia on majoittunut talossa. Viime vuosien aikana Turun
yliopiston tutkijat ja opettajat ovat löytäneet Turun Yliopistosäätiön
Granö-stipendit: viikon-kahden
työskentelystipendit tutkijaresidenssissä Tarton yliopistokaupungissa.
Parhaillaan käynnissä oleva Turun Yliopistosäätiön apurahahaku pitää sisällään
oleskeluapurahojen lisäksi Turun
yliopiston ja Tarton yliopiston tohtoriohjelmien yhteisen tutkimus- ja
verkostoitumistyöpajan.
Saarenmaalla toimi vielä muutama vuosi sitten Saarenmaan yliopistokeskus,
jossa Turun yliopisto oli merkittävä aloitteen tekijä ja toimija. Pääosa
hankkeista toteutui 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, ajoittuen mm.
Viron EU-jäsenyyden alkutaipaleelle. Hankkeet eivät tarvinneet enää omaa
organisaatiota, mutta Turun yliopiston läsnäolo Saarenmaalla on jatkunut.
Säätiön keskukselle hankkima kiinteistö
aivan Kuressaaren keskustassa on tarjonnut yliopiston henkilökunnalle oman
lomamajoitusmahdollisuuden ja useat perheet ovat tätä mahdollisuutta
hyödyntäneet.
Toisena kiinnekohtana Viron Saarenmaalla on ollut Yliopistosäätiön ja
Kuressaaren kaupungin yhdessä järjestämä Itämeren
Historia –seminaari. Valitettavasti viime ja tänä vuonna se on peruttu
Covid19:n takia. Mutta ehkä vuonna 2022 palaamme Saarenmaalle
suomalais-virolaisessa yhteistyössä.
Aiempina vuosina näissä tilaisuuksissa Kuressaaren
kulttuurikeskus on ollut täynnä suomalaisia ja virolaisia tieteen,
historian ja kulttuurin ystäviä. Samalle viikolle on ajoittunut Saarenmaan
oopperajuhlat. Seminaarista oheistapahtumineen
onkin muodostunut miellyttävä tapa yhdistää kesäinen Saarenmaa, musiikki,
mielenkiintoinen lähialueen historia ja rento suomalais-virolainen yhdessäolo
ja yhteistyö.
Turun yliopiston Viro-yhteyksiä
Turun yliopistolla on monia ja monipuolisia yhteyksiä ja yhteistyömuotoja
Viroon ja etenkin Viron yliopistoihin. Kuvaan näitä asioita muutamin avaintiedoin. Turun yliopistossa
opiskeli viime vuonna 57 Viron kansalaista. Heistä 27 on ollut
lääketieteellisessä tiedekunnassa, 10 humanistisessa tiedekunnassa ja 9 matemaattis-luonnontieteellisessä
tiedekunnassa. Heistä 18 on tehnyt tohtoriopintoja. Virolaisia työntekijöitä on
ollut vuoden 2020 lopulla 10, heistä 9 opetushenkilökuntaa.
Turun yliopistolla on yliopistotason sopimus seuraavien virolaisten
yliopistojen kanssa: Tartu Ülikool, Tallinna Ülikool, Tallinna TehnikaÜlikool, Eesti Kunstiakadeemia ja Estonian Business School Tallinn. Lisäksi
Tartu MaaÜlikool (Estonian University of Life Sciences) on Turun
yliopiston tapaan BSRUNin jäsen (Baltic Sea Region University Network).
Näistä pitkäaikaisin (sopimus vuodesta 1987) ja laajin yhteistyö eri
aloilla on Tarton yliopiston kanssa.
Tarton yliopisto on Coimbra –verkoston jäsen kuten Turun yliopistokin. Tarton
yliopiston kanssa on ollut pitkään vilkasta yhteistyötä tutkimuksen,
koulutuksen, hallinnon kehittämisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen
osalta. Pitkäkestoista yhteistyötä on ollut niin humanistisella alalla (suomen
ja viron kieli, kansatiede) kuin esim. maantieteellä ja astronomialla vain
muutamia aloja mainitakseni. Myös Tallinnan
teknilliseen yliopistoon on rakennettu tiiviimpää yhteistyötä viime
vuosina.
100-vuotias
Turun yliopisto
Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 lahjoitusvaroin: lahjoittajia oli
kokonaista 22.040. Se oli ainutlaatuinen ja jälkipolvien suuresti arvostama ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”. Sadan
vuoden aikana olemme vastavuoroisesti antaneet parhaamme mukaan ”vapaan tieteen – ja korkeimman koulutuksen -
lahjaa vapaalle kansalle”.
Satavuotias yliopistomme toimii tänä päivänä ainutlaatuisessa
toimintaympäristössä, jossa yhdistyvät pitkät akateemiset perinteet ja
aktiivinen korkeakouluyhteistyö. Näin vahvistuvat niin Turun yliopisto kuin
Turku ja lähialueet. Turkuhan on Suomen vanhin yliopistokaupunki (jo vuonna
1640) ja nykyinen kuuden korkeakoulun merkittävä opiskelija- ja
sivistyskaupunki, jossa on noin 40.000 korkeakouluopiskelijaa.
Yhteiskunnallinen murros ja maailmanlaajuiset megatrendit, kuten
ilmastonmuutos, luontokato, digitalisaatio ja väestön ikääntyminen ja
polarisaatio haastavat myös yliopistot globaaleina vastuunkantajina.
Yliopistoilta odotetaan entistä enemmän tieteellistä
ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen rooli tiedon ja osaamisen
tuottajana sekä luovan ja kriittisen ajattelun ja sivistyksen ylläpitäjänä
korostuu muutosten keskellä. Meidän on
kyettävä uudistumaan ja toimimaan kansallisina ja kansainvälisinä edelläkävijöinä.
Turun yliopiston uusi strategia vuosille 2021–2030 pohjautuu - tietenkin -
yliopiston perustehtäviin tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa
vaikuttavuudessa sekä näkemykseemme siitä, miten haluamme olla vaikuttamassa
muuttuvaan maailmaan. Yliopistoyhteisömme yhdessä määrittelemien tavoitteiden
avulla rakennamme rohkeasti ja
vastuullisesti yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta
2020-luvulla.
Emme kouluta nuorisoamme vain – yliopistolain mukaisesti - ”palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”,
vaan koulutamme nuorisoamme muuttamaan maatamme ja maailmaa paremmaksi
paikaksi elää, meille kaikille, kotimaassa ja globaalisti. Nykyiset ja tulevat
haasteet ja viheliäiset ongelmat ovat suuria ja vaativia.
Siksi tätä ei voi tehdä yksin. Verkottuneessa maailmassa strategisten
kumppanuuksien ja tiiviin, sitoutuneen yhteistyön
merkitys kasvaa entisestään. Viron yliopistot ovat olleet ja ovat
jatkossakin keskeisiä yhteistyökumppaneita Turun yliopistolle ja muille Turun
korkeakouluille. Tätä yhteyttä pitää entisestään vahvistaa, yliopistojen
lisäksi tietenkin kattavasti ja
yleisesti Viron ja Suomen valtioiden välillä.
Lämpimät onnittelut 103-vuotiaalle Viron
tasavallalle!
